Zäpämmät

“Äiti Maa is a dazzling, border-erasing album, but in an age when passing through the front door is akin to a perilous leap into the unknown it is also like a dream of past-future, of enthusiastically heading toward the horizon to drink from other wells and make holistic sense of our global and local instincts. (IMU-Inkoon musiikki)”( Alan Tigay, 7.7.2020, World listening post, https://worldlisteningpost.com/2020/07/07/zapammat-aiti-maa/ )

Äiti Maa/Mother Earth manages to maintain a strong Finnish identity while exploring new possibilities with these distant musical cultures – The opening track, ‘Heitän Suruni’, sets the bar high with energetic close harmonies combined with kantele (the traditional Finnish zither) and percussive Afro-Brazilian berimbau. Strange, unexpected and mesmerising. – At the other end of the scale, two of the strongest tracks on the album, ‘Poika Poloinen’ and ‘Juostaan Järveen’ usher forth graceful sound worlds with straightforward and uncomplicated strength. (Merlyn Driver, June 2020, Songlines)

“Kaksikon musiikissa suomalainen kulttuuri itkuvirsi ja runolaulutyyppisine-teksteineen kietoutuu yhteen koko maailman soundien kanssa. — Tuloksena on kokoaan suurempi orkesteri. “ (Amanda Kauranne 4.11.2019  Sydänjuurilla-radio-ohjelma, YLE)

”En osaa oikein vieläkään sijoittaa Äiti maa -albumia musiikkikartaston koordinaatistolla paikoilleen, mikä on tässä yhteydessä vain positiivinen asia. — En voi kuin suositella tätä rajoja rikkovaa albumia rajattomuutta pelkäämättömille kuulijoille”(11.1.2020, Mika Roth, desibeli.net, neljä tähteä)

”Kokemukset nuoriso­psykiatriasta ja Malin sotilas­vallan­kaappauksesta kuuluvat kansan­musiikki­duon lauluissa – Nosteessa oleva Zäpämmät haluaa ottaa kantaa” (29.10.2019, Mari Koppinen, Helsingin sanomat)

”Smolander ja Kauppila ovat sanavalmiita ja monessa kappaleessa on selkeä viesti. Pidän kovasti siitä, että he kuvaavat kappaleissaan ihmisiä, ei niinkään abstraktimpia tiloja ja tunnelmia” (Tove Djupsjöbacka, Kansanmusiikki 4/2019)

”Zäpämmien musiikki soljuu, kiemurtelee, räjähtelee yllätyksellisesti ja tarttuu kuulijaansa. ” (Kantele-lehti 3/2019: Hanna Ryynänen)